Ihmisen keho (mies)

Takaisin

Ihmisen keho (mies)

Voit tutustua ihmiskehon tärkeimpiin elimiin ja elimistöihin.

Luokat 3–12

mozaLink

Verkkolinkki

Verkkomateriaali

/ MS-6409 / 14

Science 7 - Content library

Lisää kokoelmaan

Esitykset

Iho

Iho on ihmisen suurin elin: aikuisen ihon pinta-ala on keskimäärin 1,5 neliömetriä ja paino rasvakudoksen kanssa 12 kilogrammaa. Iho suojaa elimistöämme mekaanisilta vaurioilta, ultraviolettisätelilyltä ja taudinaiheuttajilta. Lisäksi orvaskesi estää elimistöä kuivumasta. Iholla on merkittävä osuus kehon lämmönsäätelyssä. Iho on ihmisen suurin tuntoelin: sen reseptorit havaitsevat kuuman, kylmän ja fyysiset ärsykkeet.

Lihaksisto

pään lihakset
rintalihakset
vatsalihakset
säärilihakset
kaulalihakset
olkavarren lihakset
kyynärvarren lihakset
reiden lihakset
selkälihakset

Lihakset ovat kehoa aktiivisesti liikuttavia elimiä. Ihmisen lihaksistoon kuuluu n. 350 lihasta, ja ne voivat muodostaa jopa puolet ihmisen painosta. Lihas voi olla pitkä, lyhyt, litteä tai rengasmainen. Lihas on kiinnittynyt luuhun jänteellä.

Luusto

pääkallo - Suojaa aivoja.
selkäranka - Suojaa selkäydintä.
lonkkaluu
yläraajan luut
alaraajan luut
rintakehä

Aikuisella ihmisellä on yhteensä 206 luuta. Luu on sekä kova että joustava, mikä tekee siitä hyvin lujan ja kuormitusta kestävän. Luun aineenvaihdunta on hidasta, ja siksi luu paranee myös hitaasti: murtuneen luun parantuminen kestää ainakin kuusi viikkoa. Osteoporoosin (luukadon) ehkäisemiseksi on huolehdittava riittävästä kalsiumin saannista, mikä nuorilla on 1500 mg vuorokaudessa.

Ruoansulatus- järjestelmä

mahalaukku - Sulattaa proteiinit voimakasta happoa sisältävän mahanesteen avulla.
ohutsuoli - Hajottaa proteiinit, hiilihydraatit ja rasvat. Ravintoaineet imeytyvät täällä elimistöön.
paksusuoli - Imee veden ja hivenaineet, ja tuottaa bakteeristollaan K- ja B-vitamiinia elmistölle.
peräsuoli
maksa - Puhdistaa elimistöä myrkyistä ja erittää sappinestettä, joka auttaa rasvan sulattamisessa.
haima - Tuottaa ruoansulatusnestettä, joka auttaa hajottamaan rasvaa, hiilihydraatteja ja proteiineja ohutsuolessa. Erittää myös insuliinia, jolla elimistö säätelee veren sokeritasoa.
ruokatorvi
suuontelo
sappirakko - Päärynänmuotoinen rakko, joka säilöö sappinestettä ja tiivistää sitä säilyttämisen aikana.

Ihmisen ruoansulatus vastaa ravinnon sulattamisesta ja ravintoaineiden imeytymisestä elimistöön.

Ruoka pehmennetään ensin suussa pureskelemalla. Hiilihydraattien hajottaminen alkaa jo suussa. Proteiinit hajoavat mahalaukussa voimakkaiden happojen ansiosta.

Ohutsuolessa hajoavat ja imeytyvät hiilihydraattien lisäksi proteiinit ja rasvat. Haima erittää ohutsuoleen ruoansulatus nestettä, joka sisältää ruokaa hajottavia entsyymejä. Lisäksi maksa erittää sappinestettä, joka auttaa rasvan sulattamisessa. Vesi ja hivenaineet imeytyvät paksusuolessa. Siellä toimivat bakteerit valmistavat elimistölle myös vitamiineja.

Hengitys- elimistö

henkitorvi
kurkunpää
keuhko
suuontelo
nenäontelo
nielu
pääkeuhkoputki

Energiaa tuottava aineenvaihdunta (katabolia) kuluttaa happea ja tuottaa samalla hiilidioksidia. Keuhkot huolehtivat elimistön hapen saannista ja hiilidioksidin poistamisesta. Levossa ihminen hengittää keskimäärin 16 kertaa minuutissa, ja kullakin hengityskerralla vaihtuu puoli litraa ilmaa. Yleinen keuhkosairaus on keuhkosyöpä, jonka riskiä tupakointi lisää merkittävästi.

Verenkierto- järjestelmä

sydän - Pumppaa verta verenkiertoon.
aortta - Ison verenkierron päävaltimo. Alkaa sydämen vasemmasta kammiosta.

Ihmiskehossa kaikkialla kulkee verisuonia, jotka muodostavat kaksi verenkiertoa: iso verenkierto vie runsashappista verta kaikille elimille ja kuljettaa aineenvaihdunnassa muodostuneen hiilidioksidin pois. Pieni verenkierto eli keuhkoverenkierto kuljettaa hiilidioksidipitoisen veren keuhkoihin, missä hiilidioksidi poistuu hengitysilman mukana ja happea siirtyy verenkiertoon. Tämä runsashappinen veri kuljetetaan sydämeen, jonka tehtävä on sykkivin liikkein pumpata verta suonistossa eteenpäin. Sydän ja verisuonisto pysyvät kunnossa parhaiten, kun harrastaa säännöllistä liikuntaa, syö vähärasvaista ruokaa ja välttää tupakointia.

Hermosto

aivot - Sijaitsee pääkallon sisällä.
selkäydin - Sijaitsee selkärangan sisällä.
hermot - Koostuvat hermosäikeistä keskushermoston ja eri elinten välillä.
ohimolihas
poskipäälihakset
puremalihakset
päänkiertäjä- lihas
suun kehälihas
otsalihas
silmän kehälihas
hymylihas
kaulan iholihas
suupielen alasvetäjälihas

Hermosto huolehtii sisäeritysjärjestelmän kanssa kehon toimintojen ohjauksesta ja koordinoinnista. Keskushermostoon kuuluvat aivot ja selkäydin. Ääreishermosto taas koostuu hermoista(aivohermoista ja selkäydinhermoista), jotka kuljettavat tietoa keskushermoston ja elinten välillä sähköisten impulssien muodossa. Aivohermoja on 12 paria ja ne lähtevät aivojen pohjasta. S elkäydinhermoja on 31 paria, ja ne lähtevät selkänikamien kohdalta selkäytimestä.

Virtsaneritys- järjestelmä

munuainen - Puhdistaa verta poistamalla siitä kuona-aineita ja tuottamalla virtsaa.
virtsanjohdin
virtsarakko - Säilöö virtsaa virtsaamisten välillä.
virtsaputki

Munuaisten tehtävä on poistaa elimistöstä tarpeettomia ja haitallisia aineita. Tässä tarkoituksessa munuaiset tuottavat vuorokaudessa 1,5 litraa virtsaa, joka varastoidaan virtsarakkoon. Sieltä se poistuu virtsaputkea pitkin pois kehosta. Virtsaelimistölle tyypillinen sairaus on virtsarakon tulehdus, jonka aiheuttavat ulkoa virtsaputkeen päässeet bakteerit. Virtsaelimistössä saattaa esiintyä myös munuaiskiviä, joiden aiheuttamat vauriot taas voivat ilmetä verenä virtsassa.

Imusuonisto

nielurisa
perna - Tuottaa valkoisia verisoluja, minkä vuoksi on tärkeä koko immuunijärjestelmän toiminnalle.
kateenkorva - Tuottaa valkoisia verisoluja, minkä vuoksi on tärkeä koko immuunijärjestelmän toiminnalle.
imusolmuke - Tuottaa valkoisia verisoluja, minkä vuoksi on tärkeä koko immuunijärjestelmän toiminnalle.
rintatiehyt - Virtaa vasempaan solislaskimoon, missä imuneste sekoittuu vereen ja kulkeutuu sydämeen.
imusuoni

Imuneste eli lymfa on kudoksissa olevaa nestettä. Sitä syntyy verestä, kun hiussuonten seinämien läpi tihkuu nestettä. Imuneste kuljettaa myös soluissa syntyviä aineenvaihdunnan tuotoksia. Imuneste kulkeutuu imusuonia pitkin ja lukuisten imusolmukkeiden läpi lopulta solislaskimoon. Immuunijärjestelmä toimii niin, että imusolmukkeissa olevat valkosolut tuhoavat imunesteessä kulkevia taudinaiheuttajia.

Muita tärkeitä elimiä immuunijärjestelmän kannalta ovat kateenkorva, perna ja risat (nielu- ja kitarisat).

Sukuelimet

kives - Tuottaa siemennestettä ja testosteronia eli mieshormonia, joka lisää siittiöiden tuotantoa, sukupuoliviettiä ja muovaa murrosiässä vartaloa miehekkäämmäksi.
lisäkives - Varastoi kivesten tuottamia siittiöitä.
siemenjohdin
rakkularauhanen - Olennainen siemennesteen tuottamisessa.
eturauhanen - Olennainen siemennesteen tuottamisessa. Toiselta nimeltään prostata.

Miehen sukuelimet eli lisääntymiselimet ovat nimensä mukaisesti vastuussa ihmisen lisääntymisestä. Ne tuottavat siittiöitä, joiden tehtävä on hedelmöittää munasolu. Hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy alkio. Kivekset ovat miehen sukurauhaset. Ne tuottavat siittiösoluja, jotka varastoituvat lisäkiveksiin. Ne purkautuvat siemennesteen (sperman) mukana ejakulaatiossa eli siemensyöksyssä virtsaputken kautta ulos. Siemennestettä tuottavat eturauhanen ja rakkularauhanen.

Umpieritys- järjestelmä

lisäkilpirauhanen - Erittää parathormonia, joka lisää veren kalsiumpitoisuutta. Päinvastainen vaikutus on kalsitoniinihormonilla, jota taas kilpirauhanen tuottaa.
lisämunuainen - Jakautuu ytimeen ja kuoreen. Ydin tuottaa veren suola- ja sokeritasapainoa ylläpitäviä hormoneja sekä jonkin verran sukupuolihormoneja. Kuori erittää äkillisessä hätätilassa tarvittavia stressihormoneja, mm. adrenaliinia.
kivekset - Tuottaa siemennestettä ja testosteronia eli mieshormonia, joka lisää siittiöiden tuotantoa, sukupuoliviettiä ja muovaa murrosiässä vartaloa miehekkäämmäksi.
haima - Tuottaa insuliinia, joka säätelee verensokeritasoa. Insuliinin puute johtaa diabetekseen.
kilpirauhanen - Tuottaa tyroksiinia, joka säätelee aineenvaihduntaa. Tärkeä myös aivojen kehityksen ja kehon luonnollisen kasvun kannalta. Vajaatoimintaa voi aiheuttaa struuman tai synnynnäisenä lyhytkasvuisuutta ja vajaaälyisyyttä.
aivolisäke - Hypotalamuksen kanssa muodostaa ihmisen hormonisäätelyjärjestelmän keskuksen.

Umpieritysjärjestelmään kuuluvat umpir auhaset tuottavat hormoneja. Esimerkiksi lisämunuaiset tuottavat adrenaliinia, haima taas insuliinia, ja kilpirauhanen erittää tyroksiinia. Umpieritysjärjestelmän keskus on hypotalamuksen ja aivolisäkkeen hormonisäätelyjärjestelmä. Hypotalamuksen tuottamat hormonit vaikuttavat aivolisäkkeeseen, joka alkaa tuottaa muita umpirauhasia, kuten kilpirauhasta, lisämunuaisia ja sukupuolirauhasia stimuloivia hormoneja. Haima ei kuulu hypotalamuksen ja aivolisäkkeen järjestelmään.

Kehon osat

pää
kaula
keskivartalo
raajat
olkapää
olkavarsi
kyynärvarsi
käsi
reisi
sääri
jalkaterä
rinta
vatsa
lantio
selkä
vyötärö
takapuoli
silmä
nenä
suu
korva
otsa
päälaki
kaula
niska
leuka
olkapää
rinta
vatsa
lantio
selkä
vyötärö
takapuoli
napa
olkavarsi
kyynärvarsi
käsi
kyynärpää
ranne
sormet
reisi
sääri
jalkaterä
polvi
nilkka
jalkapohja
siitin (penis)
kivekset

Kerronta Näytä kaikki

Ihmisen suurin elin on iho: aikuisen ihon pinta-ala on 1,5 neliömetriä ja paino 12 kg, jos mukaan luetaan ihonalainen rasvakerros. Iho suojaa elimistöä fyysisiltä vaurioilta, ultraviolettisäteiltä ja taudinaiheuttajilta. Se estää elimistöä kuivumasta, ja auttaa pitämään kehon lämpötilan vakaana. Iho on myös ihmisen suurin tuntoelin: sen reseptorit aistivat lämpötilan muutoksia ja fyysisiä ärsykkeitä.

Aikuisella ihmisellä on yhteensä 206 luuta. Luu on sekä kova että joustava, mikä tekee siitä hyvin lujan ja kuormitusta kestävän. Luun aineenvaihdunta on hidasta, ja siksi murtuneen luun parantuminen kestää ainakin kuusi viikkoa. Osteoporoosin (luukadon) ehkäisemiseksi on huolehdittava riittävästä kalsiumin saannista, mikä nuorilla on 1500 mg vuorokaudessa.

Ihmisen ruoansulatuselimistö vastaa ravinnon sulattamisesta ja ravintoaineiden imeytymisestä elimistöön. Ruoka pehmennetään ensin suussa pureskelemalla. Hiilihydraattien hajottaminen alkaa jo suussa. Proteiinit hajoavat mahalaukussa voimakkaiden happojen ansiosta. Ohutsuolessa hajoavat ja imeytyvät hiilihydraattien lisäksi proteiinit ja rasvat. Haima erittää ohutsuoleen ruoansulatus nestettä, joka sisältää ruokaa hajottavia entsyymejä. Lisäksi maksa erittää sappinestettä, joka auttaa rasvan sulattamisessa. Vesi ja hivenaineet imeytyvät paksusuolessa. Siellä toimivat bakteerit valmistavat elimistölle myös vitamiineja.

Energiaa tuottava aineenvaihdunta (katabolia) kuluttaa happea ja tuottaa samalla hiilidioksidia. Keuhkot huolehtivat siitä, että elimistö saa happea ja hiilidioksidi poistuu sieltä. Levossa ihminen hengittää keskimäärin 16 kertaa minuutissa, ja kullakin hengityskerralla vaihtuu puoli litraa ilmaa. Yleinen keuhkosairaus on keuhkosyöpä, jonka riskiä tupakointi lisää merkittävästi.

Ihmiskehossa kulkee kaikkialla verisuonia. Ne muodostavat kaksi verenkiertoa: ison ja pienen verenkierron. I so verenkierto vie runsashappista verta elimille ja kuljettaa aineenvaihdunnassa muodostuneen hiilidioksidin pois. Pieni verenkierto eli keuhkoverenkierto kuljettaa hiilidioksidipitoisen veren keuhkoihin, missä hiilidioksidi poistuu hengitysilman mukana ja happea siirtyy verenkiertoon. Runsashappinen veri kuljetetaan sydämeen, jonka tehtävä on sykkivin liikkein pumpata verta suonistossa eteenpäin. Sydän ja verisuonisto pysyvät kunnossa parhaiten, kun harrastaa säännöllistä liikuntaa, syö vähärasvaista ruokaa ja välttää tupakointia.

Munuaisten tehtävä on poistaa elimistöstä tarpeettomia ja haitallisia aineita. Tässä tarkoituksessa munuaiset tuottavat vuorokaudessa 1,5 litraa virtsaa. Se varastoituu ensin virtsarakkoon, ja poistuu sitten virtsaputkea pitkin pois kehosta. Virtsaelimistölle tyypillinen sairaus on virtsarakon tulehdus, jonka aiheuttavat ulkoa virtsaputkeen päässeet bakteerit. Virtsaelimistössä saattaa esiintyä myös munuaiskiviä, joiden aiheuttamat vauriot taas voivat ilmetä verenä virtsassa.

Hermosto huolehtii hormonien kanssa kehon toimintojen ohjauksesta ja koordinoinnista. Keskushermostoon kuuluvat aivot ja selkäydin. Ääreishermosto taas koostuu hermoista(aivohermoista ja selkäydinhermoista), jotka kuljettavat tietoa keskushermoston ja elinten välillä sähköisten impulssien muodossa. Aivohermoja on 12 paria ja ne lähtevät aivojen pohjasta. S elkäydinhermoja on 31 paria, ja ne lähtevät selkänikamien kohdalta selkäytimestä.

Imuneste eli lymfa on kudoksissa olevaa nestettä. Se syntyy verestä hiussuonten seinämien läpi tihkuvasta nesteestä. Imuneste kuljettaa soluissa syntyviä aineenvaihdunnan tuotoksia. Imuneste kulkeutuu imusuonia pitkin ja lukuisten imusolmukkeiden läpi lopulta solislaskimoon. Immuunijärjestelmä toimii niin, että imusolmukkeissa olevat valkosolut tuhoavat imunesteessä kulkevia taudinaiheuttajia. Muita tärkeitä elimiä immuunijärjestelmän kannalta ovat kateenkorva, perna ja risat (nielu- ja kitarisat).

Miehen sukuelimet eli lisääntymiselimet ovat nimensä mukaisesti vastuussa lisääntymisestä. Ne tuottavat siittiöitä, joiden tehtävä on hedelmöittää munasolu. Kivekset ovat miehen sukurauhaset. Niiden tuottamat siittiösolut varastoituvat lisäkiveksiin. Siittiöt purkautuvat siemennesteen eli sperman mukana ejakulaatiossa eli siemensyöksyssä virtsaputken kautta ulos. Siemennestettä tuottavat eturauhanen ja rakkularauhanen.